Miten päädyin kosketusterapeutiksi?

Miten ihmeessä olen päätynyt kosketusterapeutiksi, tai oikea titteli koulutukselleni kyllä on kosketuspedagogi. Mutta se on sanana hieman vieraampi, joten käytän tutumpaa versiota. Neljä ja puoli vuotta sitten, asuessani Norjassa, työskentelin tuohon aikaan lastenneuvolan ja koulun terveydenhoitajana. Kaipasin kuitenkin jotakin enemmän, halusin kehittää osaamistani sekä nähdä, mihin kaikkeen elämä voisi minua vielä viedäkään, jos hieman päivitän osaamistani. Tuohon aikaan kiinnostuin myös joogasta ja meditaatiosta, joten uuden oppimisen tulisi olla jotain parempaa, jotain enemmän, kuin pelkkä kliinisen hieronnan opiskelu. Halusin tarjota ihmisille jotain vieläkin parempaa, kuin tavanomainen hieronta. Googlettelin aikani ja sitten silmiini osui Bergenissä järjestettävä koulutus TaktiiliStimulointi -hoitomuodosta. Kylmät väreet menivät kehoni läpi, kun luin esittelyä hoidon kuvauksesta. Tämä oli juuri sitä, mitä halusin! Tarjota ihmisille hyvinvointia hellän kosketuksen avulla, niin että oksitosiini pääsee virtaamaan ja hyvä olo valtaa koko kehon... Tätä olisin toivonut itsellenikin, ja oikeastaan juuri tällä metodilla olen rakentanut koko hoitokonseptini, haluan tarjota muille sitä, mitä haluaisin itsekin vastaanottaa.

Koulutus ei ollut halvimmasta päästä ja yritin saada sen aikaisen asuinkuntani projektiin mukaan, että jos he avustaisivat koulutuskustannuksissa, niin voisin toteuttaa terapiamuotoa myös omassa työssäni terveydenhoitajana ja sairaanhoitajana. Kunta ei lähtenyt projektiin rahallisesti mukaan, mutta sain kuitenkin työnantajalta palkatonta vapaata lähipäivien ajaksi ja niinpä aloitin omakustanteisesti reissaamisen Senjan saaren ja Bergenin välillä. Ja mikä ihana reissu tuosta alkoikaan! Olen niin kiitollinen siitä, että osallistuin koulutukseen ja tapasin opettajani Eva Birkefletin ja muut kurssilaiset. Ja kun koulutuksen aikana sain itse vastaanottaa hoitoja, tiesin, että olen tullut oikeaan paikkaan! Hoidimme toisiamme ja saimme vastaanottaa ihanaa, lempeää kosketusta lähes koko päivän ajan. Ja lähes yhtä ihanaa oli antaa sitä toiselle. Hoitotilassamme vallitsi ihana, lempeä ja rauhoittava ilmapiiri, jossa kaikki pyörimme enemmän tai vähemmän oksitosiinihuuruissa. Hoitojen vaikutukset tuntuivatkin omassa kehossa ja mielessä vielä pari viikkoa lähijaksojen jälkeen.

Heti ensimmäisen lähijakson jälkeen koulutukseen kuului harjoitushoitojen antaminen ja niinpä vuokrasinkin Stonglandseidetin kylästä itselleni hoitotilat ja siitä alkoi yrittäjän urani. Siitä lisää toisella kerralla...